Archive

Posts Tagged ‘runo’

Ne unohtuneet jutut

lokakuu 4th, 2011

Kirjoitetaanpa nyt sitten ne, mitkä edelliseen postauksesta jäi.

Tänään MTV3:n uutisissa oli juttu Espoosta, jossa omaishoidontukea on/oli mahdoton saada ilman oikeutta. Tämä oikeus omaishoidon tukeen perustuu lakiin ja kunnan on noudatettava lakia, luonnollisesti. Ainakin Poria voin kehua tässä suhteessa, koska tyttöystäväni saa omaishoidotukea. Avustaja ja omaishoidontuki, eivät sulje toisiaan pois. Hoidon suuruus vaihtelee kunnittain, mutta käykää verottajalla kysymässä veroprosentti tukeen. Omaishoidontuki on palkkio ja sen veroprosentti lasketaan jotenkin erikoisesti. Kysy lisää verotoimistostasi.
MS-Liitto on julkaissut uuden, tietääkseni, neuvovan puhelimen ja osoitteen, mistä voi kysellä apua kiperiin ongelmiinsa. Sivut löytyvät osoitteesta http://www.ms-liitto.fi/neuvonta. Täältä saa apua kiperimpiin ongelmiin alan ammattilaisilta.
Tässä vielä fysioterapeuttini runo Maskus ja Porista.
Maskun:
Minun haaveeni,
minun unelmani

Se sydämessäni kulkee,
Se taskussani säilyy

En sitä pois anna,
enkä sumuun sitä hukuta

Vaikka kompastuisin
ja varjoihin vajoaisin

Sieltä valoon nousen ja
haaveeni – unelmani toteutan

Minun haaveeni,
minun unelmani

 


Pori:
Nuorena kun
nurmella makasin
ja taivasta katselin
Siellä Nasu sanoi,
“on vaikeaa olla rohkea, kun on hyvin pieni eläin”
näihin sanoihin yhdyinVielä Nalle Puhkin tuli ja sanoi,
“On mahdoton olla masetunut, kun on ilmapallo”
pilveään nykäessäänSiellä joku poikakin oli mutta
HYI!

Vuosien päästä nurmelle istuin,
ja taivasta tuijotin

Sama poika taivaalla oli
ja se sinä olit

Siitä tiesin oikean valinnan tehneeni
ja nyt olen rohkea
ja minulla on ilmapallo

Olen tekemässä Emmallekkin runoa, mutta en ole saanut sitä vielä lopulliseen muotoon. Ei kerrota tästä vielä Emmalle ;)
Yksi runo jäi vielä julkaisematta, se tulee ensi kerralla. Lisäksi aamupalajuomaresepti jäi julkaisematta ja korkeimman vammaistuen hakupaperini. Siis ensi kertaan.

pikku e , ,

Apuvälineitä

huhtikuu 1st, 2011

Taas on vierähtänyt pitkä tovi edellisestä kirjoituksesta, mutta parempi jättää se noteeramatta ja kertoa tämän päivän kuulumisia. Oma kuntoni on laskenut ja nykyisin ongelmia on tullut vasemman käden kanssa. Kuitenkin kaikkien ongelmien kanssa pitää oppia elämään.

Nyt olen vihdoista viimein oppinut siirtymään pyörätuolilta penkille tai muulle vastaavalle kohtuullisen helposti. En voi kuitenkaan vielä kehua taidollani, koska epäonnistun vielä kohtuullisen usein. Tähän hommaan on toki apuvälinekin, siirtymälevy. En kuitenkaan halua käyttää sitä liian usein, koska alan käyttää sitä siirtymisissä vallan. Tällain kävi pyörätuolin kanssa. Älkää muut tehkö samaa mokaa. Siis ÄLÄ KÄYTÄ PYÖRÄTUOLIA KOTONA SISÄLLÄ. Tämän itse mokasin.

Lisäksi hain pöntön korottimen, sillä saa WC:n pönttöä korkeammaksi. Korotin on turhan hutera ja palautankin sen. Mutta sen sijaan lainasin nostovyön, vyö jossa on kahvat. Se toimii hyvin hommassaan, mutta myöskin seisomatelineessä jossa saan vedetty vatsaa sisään pakolla. Ilman vyötä selkä menee kovasti. Seisoma telineestä aikaisemminkin. Lyhyesti sanottuna, se on teline missä pystyy seisomaan tuetusti.

Laitan taas pian uutta, kun tämä jäi hieman lyhyeksi. Tässä vielä fysioterapeutilleni antama  runo.

Ensin Maskun fysioterapeutti:

Siipeni rikoin,
puuhun yksinäiseen
maailma ei niitä
korjaamaan pystynyt

levitit enkelin siipesi

ja kerroit kuinka sulkia kasvattaa
sain uuden sulan

sillä eteenpäin  pääsen

ehkä polkuni päähän

 

Sitten Porin fysioterapeuttini:

Siiven sulan
keittiöstä löysin
siinä enkelipölyä on

Pöly kotiamme suojelee

tuulelta, sateelta ja kylmyydeltä
se aina kodin lämmön säilyttää

Joka ilta,
sulkaa heilautan ja kodin lämmön säilytän,
kiitos enkelin

 

 

Kirjoittelemisiin.

pikku e ,

Kiirettä ja muka kiirettä

toukokuu 14th, 2010

On ollut kovasti muka kiirettä. Veroasiaa en ole muistanutaan kysyä mutta kyselen piakkoin.

Pyörätuoli on kyllä hyvä. Vahvaa saksalaista tekoa ja on tämän takia hieman painava. Ainakin muistaakseni Maskussa käyttämäni kuschall oli kevyempi, siis painoltaan ei kelata. Kuschall on taas sveitsistä. Hieman olen alkanut opettelemaan kaikkea kikkailua tuolilla ja tämän seurauksena pari kertaa ollut elällään lattialla. Rappusia haluaisin osata mennä, mutta siihe ei ole oikein hyviä rappusia enkä varmaan hallitse tekniikkaa vielä täysin.

Lopputyötä pitäisi kovasti aloitella, mutta senkin aloittaminen on vielä hieman vaiheessa. Koitetaan nyt kuitenkin saada niskasta itseään kiinni ja saada aloitettua työ.

Tuli kuitenkin poikettua seitsemisen luonnonpuisttossa ja oli lenkillä mukana pyörätuolilla. Hieman hankalaa oli mennä hiekalla, muttaa laudoitetulla alueella pääsi helposti. Suosittelen poikkeamaan, ihan nättiä maisemaa oli vaikka suota onkin eniten.

Äitienpäiväkin oli ja meni, tässä vielä äitienpäivä runo:
Mikä hänestä
tekee niin kultaisen

Onko se,
Hänen ruokansa

Vai se,
kun Hän kuuntelee minua

Kenties,
Hänen lohduttava olkapäänsä

En tiedä,
Hän on sentään
Äiti

Nyt jäi kirjoittamatta uudesta vammaistukihakemuksesta, niin pitää kirjoittaa pian uudestaan.

pikku e , , ,

Ei saa aikaiseksi ei…

huhtikuu 4th, 2010

En ole saanut aikaiseksi kirjoitetta, vaikka onkin pitänyt.

Mutta aloitellaan Klubista. Klubiin tuli taas uusi sankari mukaan. Kivaa kun saamme lisää porukkaa, vaikka vanhoja ei kaikki päässytkään. Vainainen huvimme on haukkua Kela pystyyn ja sen teimme tälläkin kertaa. Kelassa ei kaitten muuten ole vikaa, mutta ylenpalttinen byrokratia suututtaa porukkaa. Asat voi tehdä helpommin, mutta Kelassa ei niin ajatella.
Btrokratian kyllä ymmärtää, koska Kelan väärinkäyttö on varmasti ikävän yleistä.

Tällä kertaa vein räjähtänyttä marjapiirakkaa, joka kuitenkin oli kuulemma toimivaa, itse en maistanut. Ensi kerralla taas jotain uutta :)

Seuraava klubi järjestetään poikkeuksellisesti vasta toukokuun loppupuolella, 27.5. Korjatkaa jos olen vääärässä.

Sain apuvälinelainaamosta taas uudet tuet lainaksi. Ihan hyvä, mutta kengän laittaminen jalkaan on melkoinen työ, niin taidan palauttaa ne. Helpottaisi jos päkiän kohdalla olisi tarraremmi ja tuki pysyisi paikallaan.

Jotain enemmänkin piti kirjoitella, mutta en saa nyt päähän mitä. No loppuun kirjoitan Mepan häärunon. Onnea heille:

Kätesi kädessäni,
Lupaan sinulle

Vaikka muut maalavat kalenteriniani
Niin päiväkirjani,

säästän sinulle
Rakastan sinua

pikku e , , ,

Naistenpäivän kunniaksi

maaliskuu 8th, 2010

Tänään on naistenpäivä ja sen kunniaksi ajattelin hieman tänne kirjoittaa.
Tänään on kaatuiltu päivän kunniaksi ja koitettu välttää kaiken järkevän asioiden tekemistä ja hyvin onnistuttu.

Vielä runo kaikille naisille:

Nostan kukan,
kohti taivasta,
kunniaksesi

Avaan sylini,
kohti tähtiä
kunnioitaakseni sinua

Ja tänäänkin,
annan kyyneleen silmästäni,
kaikkien enkelien kunniaksi

Kiitos teille kaikille
kauniille ja niin ihanille
naisille

pikku e

Kauhea viikko

maaliskuu 7th, 2010

Tämä viikko on ollut ihan hirveä. Melkeinpä jokainen päivä on ollut toista pahempi. Tosin syynä on varmaankin, ollut viime viikon loma. Onnistuin hienosti sotkemaan hyvin unirytmini ja kärsinyt siitä koko viikon.

No meillä oli taas torstaina klubimnme. Olin vain itse niin rikki, että pääsin pelipaikalle vasta seiskan jälkeen, kun kuudelta aloitettiin. Sain kuitenkin mentyä maksamaan perjantain stand up -keikan lipun ja vietyä mokkapaloja (tai masaliisoja) syötäväksi. Varmaankin juurikin noilla mokkapaloja tekemällä itseni hajotin. Kun ei jaksa seistä, niin melkein kaiken pitää tehdä istuen ja pöydät ovat hieman korkeammalla kuin hartiat, niin kaikki tehdäänkin sitten melkein kädet pystyssä. Onneksi kuitenkin eilen soiteltiin terveyskeskukselta ja saan työtuolin kotio. Lähetän kuvan siitä kunhan saan sen. Myöskin uusi pyörätuoli tulee piakkoin työn alle.

Perjantaina käytiin sitten MS-nuorten kanssa Laugh Riot stand up -komiikkaa katselemassa. Oli kyllä todella hauska esitys ja voi suositella kaikille, kannattaa ainakin kokeilla joskus. Emmankin näin siellä nopeasti ja sanoin, että vblogiin tekstiä sieltä :) Lupasi kirjoitella, kunhan tulee jotain kirjoittelemisen aihetta. Osa porukastamme jatkoi vielä syömään Rossoon. Itse söin vege pannupizzan ja voin suositella. sisälsi vuohenjuustoa mmmm…

Nyt kun olen runosuoneni kukkimaan (tai kaverini sanoin runosuoleni pulppuamaan), niin kirjoitin rakkaalle tyttöystävälleni neljä riviä rakkaudesta:

Kaikki mitä tiedän rakkaudesta:

Se mahtuu syliini
sillä on nimi,
rakastan sinua.

Hyvä ystäväni Rouvas henkilö oli osallistunut Radio Novan “neljä riviä rakkaudesta” runokilpailuun ja voittanut sen. Tämä oli siis 8 vuotta sitten, mutta tein nyt sitten oman runon, vaikkein kilpailuun olisi osallistunutkaan.

Porukkamme vetäjä on menossa piakkoin naimisiin ja minun on varmaan keksittävä heille häälahjaruno. Sitäpä jään miettimään :)

pikku e , , , , , , ,

Liiiian pitkä tauko

maaliskuu 3rd, 2010

Terve taas.

On sitten pitänyt ja pitänyt kirjoittaa, mutta enpä ole saanut aikaiseksi. Tässä välissä on tullut pari kertaa poikettua asiakkaalla ja vietettyä viikko lomaaa.

Lomalla tuli käytyä Helsingissä morjestamassa Rouvas henkilöä ja tyttöystävänikin hänet näki. Oli oikein kiv nähdä häntä taas muutaman viikon jälkeen. Kävimme yhdessä syömässä ja juteltua aina iltaan asti. Matka heille oli erittäin pitkä Helsingin ruuhkien ansioista,

Tällä viikolla kirjoittelen uudestaan. Meillä on stand up keikka ja klubi MS-nuorten kanssa. Tämän kirjoittelin niin illasta, että jäi hieman lyhyeksi. Sain Maskusta paperit ja sain tietää olevani asiallinen lääkärinkin mielestä :) Tyttöystäväni ei ollut samaa mieltä.

Tässä vielä kiitos runo, minkä olen luvannut tehdä.

Kivikkioinen tie,
isoja, teräviä kiviä

pakko pitää tasapaino
nyt tarvitsen tukeasi

hups ja tutustun kiviin
pakko hegähtää ennen nousua

tulee käsi
joka nostaa ja auttaa

tien päässä,
katson loittonevaa selkääsi

silmä antaa kyyneleen kunniaksesi
ja taivas sädekehän piirtää

Seuraavan päivän muokkaus: Runo ei ollut kummoin, kirjoitan sen uudelleen piakkoin.

pikku e , , ,

Toimintaterapeutille runo hakusessa?

helmikuu 10th, 2010

Lupasin tehdä Runon toimintaterapeutilleni ja vielä pitäisi miettiä aihe ja keksiä kantavat sanat siihen. Otetaan vastaan apuja sanojen suhteen jos keksitte :)

Aikaisemmin jäi kuitenkin julkaisemattta sosiaalityöntekijälle tekemäni runo ja tässä se olisi:

Auta minua siinä,
missä itse en tajua hakea apua.
Auta siinä,
missä oma ylpeyteni pistää  vastaan.

Olen kuin musta puu kalliolla,
en vaihda väriä,
punaiseksi, vihreäksi, edes valkoiseksi.

Auta minut alas,
tyynelle lammelle,
juomaan ja lämmittelemään.

Auta minua mäessä,
mihin en uskalla
mutta mitä tarvitsen.

Auta minua.

pikku e

Mitä tänne jää, kun mä lähden

helmikuu 9th, 2010

No niin, nyt se on sitten loppu. Hirveä väsymys jäi ja muutama päivä taitaa mennä palautumisessa. Sitten varmaan jo alkaa tulokset kuntoutuksesta näkyä. Tänään oli vielä fysioterapiaa, jossa katseltiin tuloksia kuntoutuksesta. Hirveän hyviä tuloksia en saanut, mutta varmuutta oli tullut huomattavasti. Kurkotus matka parani hieman ja kävelymatka taasen ei. Tosin olen tänään hyvin väsynyt ja tuet puuttuivat, mitkä yleensä helpottavat kävelyä.

Tämän jälkeen kokeilin Solian käsipyörää. Se oli todella veikeä ja kiva laite. Siinä käytännössä tehdään käsillä se, minkä normaalisti tekisit jaloilla. Kun saa tällaiset kepula jalat kuten minulla on, niin ei pyörällä kannata lähteä liikkeelle.

Lopussa oli vielä palautekysely ja sitten pääsikin jo syömään ja lähtemään kotio. Nyt ainakin kaipaan hyvää ruokaa mitä Maskussa sai ja lisäksi mukavia ihmisiä tulee ikävä.

Muutama muistutus menijöille ja itselle. Ottakaa mukaan viikon alusvaatteet ja sukat, lisäksi hygienia välineet ja liikuntavehkeet. Pyyhkeitä ei tarvita ja pesutiloissa voi pestä pyykkiä. Jättäkää kaikki ylimääräinen pois ja jättäkää ylimääräistä tilaa laukkuun, kädentaitotilassa tulee tehtyä monia juttuja.

Tässä vielä pari runoa, jotka tein fysioterapeuteille:

Muista minut,

minä olin se kukan yritti,
ja pysyi iloisena

Ja lupaa minulle
pidä ilosi

En tunne mitään
kauniimpaa

Muista minut,
palaan vielä,
lupaan sen.

Häntä joka ottaa lapset syliinsä,
sanotaan äidiksi

Hän kuka ottaa sairaat hoidettavaksi,
sanotaan lääkäriksi

Hän kuka liikuttaa sydämiä
sanotaan rakkaaksi

Mutta hän joka tekee kaiken tämän
häntä sanotaan

enkeliksi

Hän on kasvoi pieneksi,
hän haastoi suuren maailman

Hän ilolla voitti esteet,
hän hymyllä kaatoi muurit

Ja vaikka voittoa hän ei saavuttaisi
edes puihin korkeisiin kapuaisi

niin sydämissämme
hän kasvoi suureksi

Kun lähdet
koti hiljenee
vain aaveet vaeltelevat

Turvallinen tuoksusi
leijuu ilmassa
muistuttaen sinusta

Tule jo kotiin
ja kerro
että rakastat minua

rakastan sinua

Tein muillekkin runoja, mutta en huomannut pyytää julkaisu oikeutta tai ne ovat liian henkilökohtaisia julkaistavaksi. Runoja saa käyttää omikse mielikseen, itse kuitenkin omistan runon aina tietylle henkilölle.

pikku e , , , , , ,

Hieman alkoholia, paljon juttelua ja pari runoa

helmikuu 6th, 2010

Tässä on taas vierähtänyt pari päivää kun olen viimeksi kirjoittanut, koitetaan nyt kuitenkin taas saadaa kiinni aika. Ja lisäksi on ehkä hieman parempi kirjoittaa näin parin päivän välein, varsinkin kun kuntoutukseni jo loppusuoralla.

Pari päivää sitten saimme kutsun kämppikseni kanssa naapuri huoneeseen brandille. Siinä menikin sitten koko ilta brandia juoden ja jutellen. Brandin loputtua jatkettiin punkkuun ja viimeisenä valkkariin. Oli kyllä hauskaa ja täällä ei ole todellakaan mitään nollatoleranssia alkoholin kanssa.

Eilen sitten tutustuin yhteen tällä viikolla tulleeseen kuntoutujaan ja jäimme juttelemaan koko illaksi. Täällä tutustuu helposti muihin ihmisiin ja varsinkin nyt tarvitsen uuden leikkikaverin, kunkämppikseni lähti jo pois. Meidän tuli naurettua niin paljon, että taisimme muidenkin kuntoutuksen paremmalle tuulille.

Uusi juttelu kaverini on kyllä todella mukava ja täällä jos missä oppii luottamaan ihmisiin todella nopeasti. Sen takia olemmekin tämän rouvas ihmisen kanssa jutelleet viimeiset päivät kaikenlaista ja hauskaa on ollut. Toivottavasti ei tyttöystäväni suutu :/

Tässä vielä pari runoa, jotka tein fysioterapeutilleni ja sain luvan julkaista.

Oli panta päivä,
tuli raitasukka päivä
ja crocsit liikkeessä,
vaalenpunaisena tietenkin
ja hymy tuli tullessaan.

Välistä kiristettiin,
niin että itku oli lähellä,
mutta se ilo ja hymy

Se hymy,
se sai päivän loistamaan,
ja kukkia sydämeen.

Tämä ei ollut niin hyvä kuin halusin, niin tein vielä toisenkin:

Kiitos, että veit
minut kauas
ja toit lähelle

Kiitos, että näytit minulle
minne pääsen
ja mihin pystyn

Sille ilolle hymyilen,
sillä ilolla jaksan

ja se hymy,
sillä menen loppuun asti


Tämä oli varmaankin paras runoni vähään aikaan. Julkaisen muitakin runoja, jos saan niihin luvan julkaista.

Nämä runot ovat aina kohdistettuja ja näitä enää toisille käytä. Niin ja kirjoitan kyllä tyttöystävällenikin runoja, vaikka liian harvoin.

pikku e , , , , ,